Esiopetuksen ja perusopetuksen ensisijainen tehtävä on tarjota jokaiselle lapselle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta sekä kasvun, kehityksen ja oppimisen tukea. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää jokaiselta opettajalta sekä lapsen yksilöllistä tuntemusta että opetusryhmän tarpeiden huomioimista riittävän varhaisessa vaiheessa. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri sekä oppimisvalmiuksien ja opiskelutaitojen huomioiminen edistävät lapsen kasvua ja oppimista.

Jokaisella lapsella on oikeus osallistua opetukseen mahdollisimman täysipainoisesti oman opetusryhmänsä mukana. Hänen tulee saada tukea ja ohjausta oppimiselleen ja koulunkäynnilleen viipymättä heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsikohtainen tuki rakentuu aina yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa huoltajan ja muun lapsen lähiverkoston kanssa. Arjen havainnot lapsesta kotona, päiväkodissa ja koulussa ovat merkittäviä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen muotojen suunnittelussa.

Opetuksessa, ohjauksessa, toiminnan suunnittelussa ja tuen järjestämisessä otetaan huomioon sekä ryhmän että kunkin lapsen vahvuudet, oppimis- ja kehitystarpeet, muut erilaiset lähtökohdat ja perheen kulttuuritausta. Tuen antaminen vaihtelee tarpeen mukaan tilapäisestä tuesta jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon käyttämisestä useamman tukimuodon käyttämiseen. Tuen järjestämisen perusperiaatteina ovat ennakointi, tuen oikea-aikaisuus, suunnitelmallisuus ja asteittainen tehostaminen. Kolmiportainen tuki takaa suunnitelmallisen tuen kokonaisuuden, jossa otetaan huomioon yksilölliset tarpeet.

Esiopetuksessa korostuvat toiminnan leikinomaisuus ja tuen järjestäminen luontevaksi osaksi lapsen päivää. Perusopetuksen alaluokkien aikana luokanopettaja on keskeisessä asemassa tuen tarpeen havainnoinnissa sekä tuen suunnittelussa ja järjestämisessä. Yläluokilla aineenopettajajärjestelmään siirryttäessä luokanvalvojalla on tärkeä rooli oppilaan kokonaistilanteen seuraamisessa. Jokainen opettaja on kuitenkin vastuussa tuen tarpeiden huomaamisesta, huolen eteenpäin viemisestä sekä tuen järjestämisestä omalta osaltaan.

Kasvatuksen ja opetuksen yleisen tuen järjestämisessä tulee huomioida sekä yksittäisen lapsen että koko ryhmän valmiudet ja tuen tarpeet. Tämä mahdollistuu, kun lapsiryhmän/luokan ja päiväkodin/koulun toimintakulttuuri on yhteistoiminnallista ja antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua. Toimintamallina tämä tarkoittaa esimerkiksi tiimiopettajuutta, samanaikaisopetusta ja tarkoituksenmukaista ryhmittelyä. Työjärjestyksiä laadittaessa tulee ennalta huomioida näiden toimintatapojen mahdollistuminen. Lähtökohtana on yhteistoiminnallisuus, jolloin kaikkien osallisuus ja vuorovaikutteisuus mahdollistuvat. Oppimisympäristöön liittyvillä ratkaisuilla voidaan vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Hyvin suunniteltu oppimisympäristö antaa mahdollisuuden toteuttaa oppijalähtöistä pedagogiikkaa. Huomiota tulee kiinnittää sekä rakenteellisiin että pedagogisiin ratkaisuihin. Rakenteellisia ratkaisuja ovat muun muassa, esteettömyys, yhdisteltävät ja jaettavat tilat, valo sekä ääniympäristön huomiointi ja akustiikka.

Joustavat opetusjärjestelyt ja eheytetty opetus ovat työ- ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan ottaa huomioon lasten yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeet ja näin tukea erilaisia oppijoita. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa ryhmien muodostaminen oppimisvalmiuksien, oppimistyylien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan, ryhmien muodostaminen yli luokka-asterajojen tai ryhmässä/yksin työskentelyn valinnan mahdollisuus. Toiminnan strukturointi, lapselle ominaisen työskentelytavan ja -rytmin huomioiminen, oman opinto-ohjelman mukainen eteneminen ja mahdollisuus tenttimiseen antavat erilaisia valinnan mahdollisuuksia opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen. Joustavat opetusjärjestelyt edellyttävät opettajien ja johdon sitoutumista, päivä- ja/tai lukujärjestysten yhteensovittamista ja yhteissuunnitteluun varattua aikaa.

Eriyttäminen on laadukkaaseen esi- ja perusopetukseen kuuluva ensisijainen keino huomioida lasten erilaiset tarpeet ja vahvuudet. Huomiota kiinnitetään oppimistapoihin, työskentelyn rytmiin, valmiuksiin, mielenkiinnon kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon. Opettaja valitsee työtavat ja menetelmät ryhmäkohtaisesti siten, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden osoittaa osaamisensa parhaalla mahdollisella tavalla. Eriyttämisessä huomioidaan aika, tavoitteet, sisältö, menetelmät, materiaalit ja opetusvälineet sekä mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja taitonsa monipuolisesti.

Esiopetuksessa kaikille lapsille laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Perusopetuksessa oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea oppisisältöjen eriyttämisessä.

Kun oppilas tarvitsee tilapäistä tai lyhytaikaista tukea oppimiselleen tai koulunkäynnilleen, hänellä on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus voi olla ennakoivaa, jonka avulla voidaan ennalta ehkäistä mahdollisia oppimisen vaikeuksia tai korjaavaa, jolloin keskitytään oppiaineen sisältöjen ydinkohtiin. Tukiopetus voidaan järjestää joko samanaikaisopetuksena oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Koulun sisällä sovitaan rehtorin johdolla ja opettajien yhteistyönä tukiopetuksen järjestämisen periaatteet. Lähtökohtana tulee olla aina oppilaan tarve ja mahdollisimman tehokas resurssin käyttö. Jokaisen opettajan tulee seurata oppilaan oppimista ja kasvua. Koulun opettajien työjärjestys tulee laatia siten, että jokaisen oppilaan oikeus tukiopetukseen toteutuu. Oppilaille tarjottu ja oppilaan saama tukiopetuksen sisältö ja määrä kirjataan.

Osa-aikaisella erityisopetuksella vahvistetaan perustaitoja, parannetaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistään oppimisvaikeuksia. Lapsella on tarvittaessa oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena ja kokonaisuus suunnitellaan opettajien yhteistyönä. Erityisopettaja arvioi yhdessä lasta opettavien opettajien kanssa oppimisvaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä ja tarvittavia toimenpiteitä sekä tuen vahvuuden riittävyyttä. Osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamisesta ja toteuttamisesta tiedotetaan huoltajalle.

Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti¹. Jos tällainen hallintopäätös² tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Saman mallin mukaisesti voidaan toteuttaa myös työkokeiluja ja muita joustavia opetusjärjestelyjä.

Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Suunnittelemalla ne osaksi lapsen koulupäivää, voidaan tukea kodin ja koulun kasvatustyötä, lisätä lasten osallisuutta sekä antaa lapsille mahdollisuus sosiaalisten taitojen kehittämiseen, yhteisöllisyyteen kasvamiseen ja onnistumisen ja osaamisen kokemukseen. Tavoitteena on tarjota lapselle eheä ja turvallinen koulupäivä, jonka aikana lapsi voi toimia yhteisten tavoitteiden suuntaisesti, tuttujen avustajien ja ohjaajien kanssa, niin aamu- ja iltapäivätoiminnassa kuin oppitunneillakin.

Mikäli lapsi tarvitsee lakisääteisen esiopetusajan lisäksi myös kokopäiväistä päivähoitoa, esiopetustoiminta järjestetään pääsääntöisesti päiväkotien kokopäiväryhmissä. Tällöin lapselle turvataan hyvät edellytykset saada tarvitsemaansa tukea kasvulle ja oppimiselle eheän kokopäivätoiminnan aikana tuttujen opettajien ja avustajien kanssa.

Kun lapsen tuen tarve on säännöllistä ja yleisen tuen tukitoimet arvioidaan riittämättömiksi, laaditaan pedagoginen arvio. Prosessin käynnistää esiopettaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja yhteistyössä huoltajan kanssa. Arvion laatimisessa ovat mukana lapsen opetukseen, ohjaukseen ja kuntoutukseen osallistuvat henkilöt tarpeen mukaan.

Pedagogisessa arviossa kuvataan:

• kasvun, kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
• annettu yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
• oppimisvalmiudet sekä kasvuun, kehitykseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio tarvittavasta tuesta, muun muassa pedagogiset, oppimisympäristöön liittyvät ja oppilas-huollolliset ratkaisut sekä avustajan tai koulunkäynninohjaajan tuki

Päätös tehostetun tuen aloittamisesta ja järjestelyistä käsitellään pedagogisen arvion pohjalta moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.

Tehostettu tuki on yleisen tuen toimenpiteiden suunnitelmallista tehostamista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Tehostettua tukea annetaan lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea ja/tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää ja se suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena kehitystaso ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esi- ja perusopetuksen tukimuotoja, mutta ei opetuksen yksilöllistämistä, joka edellyttää aina erityisen tuen päätöstä. Osa-aikaisen erityisopetuksen rooli korostuu tässä tuen vaiheessa. Tehostettu tuki voi olla myös pienryhmämuotoista tukea. Lapsen saama tuki kirjataan pedagogisen arvion pohjalta laadittuun oppimissuunnitelmaan.

Oppimissuunnitelma on esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Se sisältää suunnitelman lapsen kasvun, kehityksen, koulunkäynnin ja oppimisen etenemisestä sekä tarvittavista erityisjärjestelyistä ja tarvittavasta tuesta.

Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa lapsen kehitystaso huomioiden. Koollekutsumisesta ja yhteistyöstä vastaa se opettaja, joka opettaa kyseistä ryhmää tai oppiainetta. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä muiden opettajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Jos oppimissuunnitelman tavoitteet koskevat sisällöllisesti tai opiskelutaitojen/-ympäristön osalta useaa oppiainetta tai oppisisältöä, laatimiseen osallistuvat ne opettajat, jotka opettavat kyseisissä aineissa tai sisällöissä.

Oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin ne ovat tarpeen lapsen opetuksen ja tukitoimien järjestämiseksi:

• lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun, oppimiseen, esiopetukseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä esiopetukseen osallistumiseen ja koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
• pedagogiset ratkaisut kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, opiskelustrategiat, avustajan tai koulunkäynnin ohjaajan tuki, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
• oppimisympäristöön, oppilashuoltoon, ohjaukseen tai muuhun sellaiseen liittyvät ratkaisut
• moniammatillinen yhteistyö ja eri toimijoiden vastuualueet
• yhteistyö oppijan ja huoltajien kanssa, huoltajien tarjoama tuki
• edistymisen seuranta ja arviointi: arviointitavat, ajankohdat, itsearviointi, mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin
• perusopetuksessa oppiaineet ja aineryhmät, jos ne poikkeavat yleisestä
• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään lapselle mahdollisesti aikaisemmin yleisen tuen vaiheessa tehtyjä suunnitelmia. Oppimissuunnitelma ohjaa kasvun, opetuksen ja tukitoimien järjestämistä. Sen tarkoitus on toimia opettajien, oppilaan ja kodin yhteisenä työkaluna, jonka avulla lisätään tietoisuutta lapsen tilanteesta ja turvataan hänelle hyvät edellytykset edetä opinnoissa ja koulunkäynnissä. Suunnitelma helpottaa opettajien työn suunnittelua ja yhteistyötä sekä lisää huoltajien osallisuutta ja auttaa lasta ottamaan vastuuta oppimisestaan.

Tehostetun tuen piirissä olevan lapsen tilanteesta laaditaan pedagoginen selvitys silloin, kun on tarpeellista selvittää, riittävätkö käytössä olevat tukitoimet vai tarvitaanko erityistä tukea. Pedagogisen selvityksen laatiminen on moniammatillinen prosessi, jonka käynnistää esiopettaja, luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisluokanopettaja. Selvitys tehdään yhteistyössä huoltajien, opettajien, erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pedagoginen selvitys perustuu jo aikaisemmin laadittuihin pedagogiseen arvioon ja oppimissuunnitelmaan tai muihin asiakirjoihin. Tarvittaessa hankitaan lisäselvityksiä, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys erityisen tuen tarpeen arvioimista varten. Moniammatillisessa käsittelyssä arvioidaan oppilaan erityisen tuen tarve ja rehtori tai päiväkodin johtaja tekee tarvittaessa esityksen erityisestä tuesta.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan:

• kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
• lapsen saama tehostettu tuki
• oppimisen ja kehittymisen eteneminen tehostetun tuen aikana sekä arvio tuen vaikutuksista
• lapsen oppimisvalmiudet sekä kasvuun, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä esimerkiksi avustajapalvelut lasta tulisi tukea
• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko lapsi yhdessä tai useammassa aineessa yksilöllistetyn oppimäärän

Erityisen tuen päätös tehdään tehostettuun tukeen ja moniammatillisesti laadittuun pedagogiseen selvitykseen pohjautuen. Hallintopäätös erityisestä tuesta tehdään pedagogisen selvityksen, lapsen ja huoltajien kuulemisen sekä mahdollisen asiantuntijalausunnon perusteella johtosäännön mukaisesti. Päätös tehdään hallintolain³ mukaisesti ja siihen liitetään valitusosoite. Päätöksessä määritellään lapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavat palvelut, opetuksen poikkeava järjestäminen sekä yksilölliset oppimäärät.

Perusopetuslain&sup4; mukaan erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai niiden aikana ilman sitä edeltävää tehostetun tuen jaksoa ja pedagogisen selvityksen laatimista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen vaihetta tehtävä päätös perustuu tilanteen uudelleen arviointiin esim. onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Erityistä tukea annetaan lapselle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Se järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki koostuu erityisopetuksesta ja muista esi- ja perusopetuksen tukimuodoista.

Erityinen tuki järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä, osittain tai kokonaan pienryhmässä tai erityisryhmässä. Erityisen tuen toteuttaminen suunnitellaan yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Erityisen tuen toteuttamisesta vastaavat lasta opettavat opettajat ja mahdolliset kuntouttavat tahot.

Erityisen tuen tehtävänä on tarjota kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea sekä vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Esiopetuksessa erityisen tuen tavoitteena on edistää lapsen kehitystä ja oppimisedellytyksiä. Perusopetuksessa tavoitteena on, että lapsi voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Lasta kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

Erityisen tuen tarvetta tulee arvioida säännöllisesti. Erityisen tuen päätös tulee tarkistaa vähintään toisen vuosiluokan jälkeen ja seitsemännelle vuosiluokalle siirryttäessä sekä aina tuen tarpeen muuttuessa. Tällöin laaditaan pedagoginen selvitys, jonka perusteella tehdään tarvittaessa uusi erityisen tuen esitys ja päätös tai päätös erityisen tuen lopettamisesta, jolloin lapsi siirtyy saamaan tehostettua tukea.

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen pedagoginen asiakirja, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Sen laatimisessa hyödynnetään oppimissuunnitelmaa, kuntoutussuunnitelmaa, pedagogista selvitystä tai mahdollisia muita asiakirjoja. HOJKSissa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Vastuuhenkilönä HOJKSin laatimisessa toimii se opettaja, jolla on päävastuu HOJKSin tavoitteiden mukaisesta opetuksesta. Suunnitelman valmistelussa tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa lapsen ja huoltajien kanssa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa lapsen tarpeiden mukaiseksi. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa.

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

• oppijan oppimisvalmiudet sekä kasvuun, oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• oppimisvalmiuksiin, työskentelytaitoihin, sosioemotionaalisiin taitoihin sekä motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
• oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
• oppilaan oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot ja oppiaineiden vuosi-viikkotuntimäärät
• opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
• edistymisen seuranta ja arviointi, mahdollisuus osoittaa osaaminen eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, itsearviointi
• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, työskentelytavat, avustajan tai koulunkäynninohjaajan tuki, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
• oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset ja muut ratkaisut
• tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuualueet
• kuvaus lapsen opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
• kuvaus siitä, miten erityisryhmässä esiopetusta saava lapsi integroituu muuhun esiopetukseen
• moniammatillinen yhteistyö ja eri toimijoiden vastuualueet
• koulukuljetuksen järjestelyt ja vastuut sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjaus ja valvonta
• mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
• esiopetuksessa olevan lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatustoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
• yhteistyö oppijan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, kirjataan HOJKSiin myös oppiaineet, joissa on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi, mahdollisuus osoittaa osaaminen eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä itsearviointi yksilöllistetyissä oppiaineissa

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, kirjataan HOJKSiin edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta-alueittain, edistymisen seuranta ja arviointi, mahdollisuus osoittaa osaaminen eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä itsearviointi toiminta-alueittain.

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää.

Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään samalla myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen/oppilaan edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

• lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
• lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
• lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus voidaan järjestää esiopetuksen aikana päiväkodissa tai koulussa. Opetuksen järjestämispaikka määritellään erityisen tuen päätöksessä.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. HOJKSin laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään.

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

Opetus järjestetään toiminta-alueittain silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti. Opetuksen järjestäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti, jolloin otetaan huomioon hoidon ja kuntoutuksen tarve. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa. Keskeisimpiä tavoitteita on vastavuoroisuuden muodostuminen erilaisia puhetta tukevia - tai korvaavia menetelmiä käyttäen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita.

Päivittäisten toimintojen taitojen (ADL) oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut⁵ . Palveluiden tarkoituksena on taata kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset sekä mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Tavoitteena on edistää lapsen itsenäistä selviytymistä, omatoimisuutta ja myönteisen itsetunnon kehittymistä.

Koulunkäynnin ohjaaja tai esiopetuksen avustaja tukee yksittäistä lasta siten, että hän kykenee ottamaanvastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustavan henkilöstön työ sisältää kasvatus-, ohjaus- ja huolenpitotyötä sekä yleistä opiskelun ja hyvinvoinnin edistämistä. Työn suunnittelu ja arviointi toteutuu yhteistyössä muiden lapsen kanssa työskentelevien kanssa. Toimenkuvaan voi kuulua myös aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Opettajat, erityisopettaja/kiertävä erityislastentarhanopettaja ja koulunkäynnin ohjaaja/esiopetuksen avustaja yhdessä arvioivat lapsen oppimisen edellytyksiä ja pedagogisia ratkaisuja sekä käytettäviä menetelmiä, apuvälineitä ja materiaaleja. Pedagogisessa arviossa ja pedagogisessa selvityksessä arvioidaan avustajapalvelun tarvetta ja sen laajuutta. Koulunkäynnin ohjaaja tai esiopetuksen avustaja osallistuu lapsen pedagogisen ja oppilashuollollisen tuen suunnitteluun ja arviointiin.

Avustajapalvelua järjestetään tarvittaessa kaikissa tuen vaiheissa. Yleisen tuen aikana palvelun avulla voidaan tukea yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimista ja ehkäistä oppimisvaikeuksia tai turvata riittävät tulkitsemispalvelut oppimisen ja koulunkäynnin onnistumiseksi. Tehostetun tuen aikana tulkitsemis- ja avustajapalvelu on suunnitelmallista ja se kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan. Tarvittavat tulkitsemispalvelut voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan avustajapalvelun kautta tai erillisenä palveluna riippuen oppilaan tarpeesta. Tulkitsemispalveluiden järjestäminen kirjataan oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.Avustaja- ja tulkitsemispalveluiden riittävyyttä ja toteuttamistapoja arvioidaan säännöllisesti ja tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Erityinen tuki on kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa. Koulunkäynnin ohjaaja tai esiopetuksen avustaja osallistuu lapsen tuen suunnitteluun ja HOJKSin laatimiseen. HOJKSissa kuvataan esiopetuksen avustajan tai koulunkäynnin ohjaajan antaman tuen käytännön järjestelyt ja niiden tavoitteet ja seuranta muun muassa puhetta tukevien tai korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttö. Erityisen tuen päätöksessä kuvataan tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Avustajapalveluiden järjestäminen esi- ja perusopetuksessa

Koulut ja päiväkodit tekevät kevätlukukauden alussa tarvekartoituksen seuraavaa lukuvuoden avustajatarpeesta. Yksikkökohtainen avustajaresurssien käyttö suunnitellaan rehtorin tai päiväkodin johtajan koolle kutsumassa työryhmässä yhteistyössä avustajien kanssa. Avustajapalvelua voidaan suunnata tarpeen mukaan yksittäiselle tai useammalle lapselle tai opetusryhmälle. Avustajapalvelun tarve voi olla myös tilapäistä. Avustajapalveluiden toimivuutta arvioidaan jatkuvasti ja resurssien suuntaamista muutetaan tarpeen mukaan. Mikäli avustuksen tarpeet muuttuvat merkittävästi lukuvuoden aikana, opetuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon muuttunut resurssitarve. Resurssien riittävyyttä ja palveluiden toimivuutta arvioidaan vuosittain, jotta seuraavan vuoden resursoinnissa voidaan varautua mahdollisiin ongelmakohtiin.

Joustavaa perusopetusta järjestetään 7-9 luokkalaisille alisuoriutuville ja motivoitumattomille oppilaille, joilla on uhka syrjäytyä jatkokoulutuksesta. Oppilaat valitaan huoltajan ja oppilaan tekemän hakemuksen ja haastattelujen perusteella. Hakeutuminen perustuu nuoren omaan haluun ja motivaatioon, huoltajien ja oppilaan sitoutumiseen sekä yhteistyöhön toimijoiden kanssa. Oppilasvalinta valmistellaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori tekee valinnasta hallintopäätöksen. Lähtökohtaisesti joustavan perusopetuksen oppilas on yleisopetuksen piirissä. Erityistä tukea saava oppilas voidaan kuitenkin valita joustavan perusopetuksen piiriin, mikäli hän kykenee noudattamaan toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää kokonaisuutena oppilaan edun mukaisena.

Toiminnan tavoitteena on opiskelumotivaation ja elämänhallinnan vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, perusopetuksen oppimäärän suorittaminen, jatko-opintovalmiuksien parantaminen ja työelämän taitoihin tutustuminen. Lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintatapoihin, joilla tuetaan huoltajien ja kaikkien toimijoiden yhteistä kasvatusvastuuta.

Toiminnassa korostuu moniammatillinen eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma. Joustavan perusopetuksen oppilas saa tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty aikaisemmin erityisen tuen päätös, tavoitteet ja opetuksen järjestäminen kuvataan HOJKSissa.

Opetus järjestetään kouluissa pienryhmämuotoisesti lähiopetuksena tai osaksi työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Työpaikoilla ja koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuusta sovitaan kirjallisesti.