5.4 Oppilaan siirtyminen erityisopetukseen

Oppilas siirretään erityisopetukseen mikäli se oppilaan vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi on perusteltua (PL 17. §:n 2. mom.). Ennen erityisopetukseen siirtoa on varmistettava, että tarpeelliset yleisopetuksen tukitoimet (riittävä eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, mahdollinen pienluokkasijoitus) oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi on käytetty. Koulussa toteutetut tukitoimet dokumentoidaan esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan.

Esityksen erityisopetukseen siirrosta tekee rehtori. Esityksessä kuvataan, millaisin tukitoimin ja missä koulussa oppilaan opetusta annetaan erityisopetussiirtopäätöksen jälkeen. Siirtopäätöksen tekeminen edellyttää psykologisen, lääketieteellisen tai sosiaalisen selvityksen laatimista. Koulussa siirtoprosessin valmistelu tehdään moniammatillisena yhteistyönä huoltajia kuullen. Erityisopetukseen siirrosta päättää opetuspäällikkö ja HOJKS:n käyttöön ottamisesta rehtori. Näihin päätöksiin on liitettävä valitusosoitus.

Mikäli huoltajat vastustavat erityisopetukseen siirtämistä, tekee opetuslautakunta asiasta päätöksen. Huoltajat voivat hakea tähän päätökseen muutosta lääninhallituksesta ja edelleen hallinto-oikeudelta siten, kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle on laadittava opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (PL 17. §:n 2. mom.). HOJKS:n laatimisesta koulussa vastaa rehtori. Rehtori merkitsee siirto- ja HOJKS -päätökset hallinto-ohjelmaan.

Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea yksittäisiä oppiaineita tai perusopetuksen koko oppimäärää. Yksilöllistettävien oppiaineitten määrän lisääminen ei edellytä jatkossa uusia päätöksiä.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat ja perustellut syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntinsa määrä vähene.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan siten, kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty.

Mikäli oppilaan erityisopetukseen siirron tarve lakkaa, puretaan erityisopetuksen siirtopäätös. Vastaanottavan koulun rehtori päättää oppilaan siirtämisestä takaisin yleisopetukseen. Uusia psykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia ei välttämättä tarvita. Siirto tulee toteuttaa suunnitellusti yhteistyössä huoltajan sekä oppilashuoltohenkilöstön ja vastaanottavan koulun kanssa. Erityisopetussiirron purkaminen merkitään hallinto-ohjelmaan ja siitä tiedotetaan opetusvirastoa lähettämällä päätöspöytäkirja.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden opetusjärjestelyt

Pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden avulla voidaan turvata oppilaan oppivelvollisuuden suorittaminen. Pidennetyn oppivelvollisuuden perusteena on lapsen sairaus, vamma, kehityksen viivästyminen, tunne-elämän häiriö tai muu vastaava syy (PL 17 §:n 2. mom.). Pidennetty oppivelvollisuus edellyttää erityisopetukseen ottamis- tai siirtopäätöstä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan arvioida jo ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ennakoimalla voidaan estää koulunkäynnin myöhentäminen.

Kun lapsella on pidennetty oppivelvollisuus, hän aloittaa oppivelvollisuuden suorittamisen sinä vuonna, jolloin hän täyttää kuusi vuotta. Vanhempien pyynnöstä oppilas voi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa jo sinä vuonna, jolloin hän täyttää viisi vuotta.

Oppilaan siirtäminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan tehdä myös esi- ja perusopetuksen aikana. Tällöin pyritään arvioimaan aika, jonka kuluessa perusopetuksen oppimäärä tulee suoritetuksi. Mikäli oppilas tarvitsee opiskeluunsa lisävuosia opetuksen järjestämiseksi ja perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, asiasta päätetään yksilöllisesti henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Opetuksen yksilöllistämistä ja tukipalveluiden tarvetta seurataan ja arvioidaan. Seuranta ja arviointi perustuvat opettajien ja huoltajan selvityksiin sekä asiantuntijoiden tutkimuksiin ja lausuntoihin (PA 15. §).

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi opiskella erilaisten oppimäärien mukaisesti. Hänellä voi olla

  • yleisopetuksen oppimäärä
  • yksilöllinen oppimäärä kaikissa oppiaineissa
  • yksilöllinen oppimäärä joissakin oppiaineissa
  • toiminta-alueittain järjestetty opetus.

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi opiskella oppiaineista muodostettujen oppiainekokonaisuuksien mukaan silloin, kun oppilas ei opiskele toista kotimaista eikä vierasta kieltä. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Oppiainekokonaisuudet määritellään joko koulun opetussuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Silloin kun opetusta ei voida järjestää oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain.