6.1 Oppilaan arvioinnin periaatteet

Oppilaan arviointi muodostuu useista osa-alueista. Siihen kuuluvat suulliset ja vapaamuotoiset kirjalliset palautteet, arviointikeskustelut, erilaiset näytöt tiedoista ja taidoista, oppilaskokeet, testit sekä lukuvuoden aikana annettavat todistukset.

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajilleen oppilaan opintojen etenemisestä sekä ohjata oppilasta havainnoimaan omaa oppimistaan.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet opiskelun päättyessä. Päättöarvioinnin tulee olla yleisesti vertailukelpoista.

Peruskoulussa arvioidaan oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä, saavutuksia ja edistymistä opiskelussa. Arviointi tapahtuu suhteessa opetussuunnitelmassa määritettyihin tavoitteisiin. Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet on kuvattu oppiaineita käsittelevissä luvuissa. Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit (liite 9.5) määrittelevät arvioinnin perustana olevan kansallisen tieto- ja taitotason. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan, arviointi tapahtuu suhteessa suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Yksilöllistäminen voi koskea yhtä tai useampaa oppiainetta.

Mikäli oppilaan opettaja vaihtuu kesken lukukauden, arvioinnin suorittaa se opettaja, jonka opetuksessa oppilas on ollut pidemmän ajan.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Perusopetusasetuksen mukaan (19. §:n 1. mom.) oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille kirjallisena. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Oppilaan opinnoissa etenemisen periaatteet on kuvattu luvussa 3.3.

6.1.1 Arviointi opintojen aikana

Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään oppijana. Opettaja tukee oppilaan oppimisprosessia ohjaamalla häntä tarkastelemaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Arviointi antaa myös opettajalle tarvittavaa tietoa opetuksen etenemisen suunnitteluun sekä oppilas- ja ryhmäkohtaisten tavoitteiden asettamiseen.

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan opintojen etenemistä ja saavutettua tasoa arvioidaan kokeiden, oppilastöiden, tuntityöskentelyn, suoritusten ja suullisten näyttöjen perusteella. Oppilaan arviointi on kokonaisuus, jossa opettajan antama jatkuva palaute on tärkeää. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan osaamiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee huomioida oppilaan aikaisempi kehitys- ja oppimishistoria. Tiedonsiirtoon opetuksen nivelvaiheissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opettajan tehtävänä on tehdä oppilaan oppimista näkyväksi. Tätä varten opettajan on havainnoitava ja dokumentoitava oppilaan työskentelyä systemaattisesti ja annettava oppilaalle palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Dokumentoinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia kirjallisia ja sähköisiä portfolioita sekä oppimissuunnitelmaa.

Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin.

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle on kirjattu lukuun 6.1.3. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet ja oppilaiden kehitysvaihe.

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaidot tukevat oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä hänen osallisuudentunteensa vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Oppilas harjaantuu asettamaan omalle opiskelulleen tavoitteita ja arvioimaan oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilas tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja tukea.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan oppimisvaikeudet ja muut opiskelua vaikeuttavat tekijät. Tällöin tulee käyttää erilaisia menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelun tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Niiltä osin kun tällainen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisiin tavoitteisiin. Niiltä osin kuin oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin.

Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa ja edistymisensä kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia 8. vuosiluokan väliarviointiin saakka. Sanallista arviointia käytetään, mikäli numeerinen arviointi ei kuvaa riittävästi oppilaan edistymistä. Lisätietoja ja opastusta maahanmuuttajaoppilaan arvioinnista antaa ohjaava opettaja.

Oman äidinkielen opetus arvioidaan sanallisesti todistuksen liitteessä tai todistuksen lisätietoja osiossa.

Valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus.

Arvioitavat oppiaineet: Yhtenä kokonaisuutena arvioidaan vuosiluokilla 1-4 ympäristö- ja luonnontieto, vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia. Muut oppiaineet arvioidaan erillisinä. Vuosiluokilla 1-6 valinnaisena opetettavat oppiaineet merkitään kuudennen luokan todistukseen suoritetuiksi.

Koulumme pitää huoltajat ajan tasalla koulun arvioinnin toimintatavoista ja sen järjestämisestä. Niistä tiedotetaan lukuvuoden aikana huoltajille erillisillä kotiin jaettavilla tiedotteilla, koulun kotisivujen välityksellä ja vanhempainilloissa. Oppilaihin kohdistuvasta arvioinnista opettaja tiedottaa reissuvihkon, puhelimen ja sähköpostin välityksellä käyttäen kulloinkin tilanteeseen sopivaa menetelmää.

Koulumme väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna joulu-tammikuussa. Arviointikeskusteluun varataan aikaa 20-30 minuuttia. Keskustelussa ovat paikalla huoltajat, oppilas sekä luokanopettaja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan läsnä voi olla myös muita oppilasta opettavia opettajia. Väliarviointia edeltää oppilaan itsearviointi. Itsearviointi käsitellään väliarviointikeskustelun yhteydessä. Oppilaan itsearviointi ja todistus käydystä keskustelusta annetaan huoltajalle ja oppilaalle väliarviointikeskustelun päätteeksi.

6.1.2 Päättöarviointi

Päättöarvioinnilla tarkoitetaan pääasiassa vuosiluokilla 8-9 tapahtuvaa opintojen arviointia. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden mukaisesti (liite 9.5). Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaan myös silloin, kun yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittävät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Kriteerit kuvaavat keskimääräistä osaamista, ts. joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Muut päättöarvioinnin arvosanat annetaan suhteessa kriteerien osoittamaan hyvän osaamisen tasoon (8). Mikäli oppilas osoittaa jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista, on hän saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5).

Päättöarvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön kunkin oppiaineen luonteen mukaisesti. Kunkin oppiaineen käytännöt on kuvattu kyseisen oppiaineen kohdalla opetussuunnitelmassa.

Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen arvosanaan.

Käyttäytymisen arviointi suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin opintojen aikaisessa arvioinnissa. Päättötodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Oppilaan oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Tällöin tulee käyttää menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa.

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelun tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Niiltä osin kuin tällainen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisiin tavoitteisiin. Niiltä osin kun oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvioitavat oppiaineet on määritelty tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa.

6.1.3 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle on asetettu lukukausittain. Oppilaat arvioivat käyttäytymistään osana itsearviointia.

1.lk

väliarviointi

Kevät-arviointi

2. lk väliarviointi

Kevät-arviointi

Tervehdin ja kiitän.

Osaan  kuunnella ohjeita.

Osaan kuunnella  muita  ja keskustella.

Noudatan hyviä ruokailutapoja.

 

3. lk väliarviointi

Kevät-arviointi

4. lk väliarviointi

Kevät-arviointi

Käytän  välituntiajan  virkistävään toimintaan.

Olen suvaitsevai-nen toisia kohtaan.

Kielenkäyttöni on asiallista.

Toimin luontevan kohteliaasti.

 

5. lk väliarviointi

Kevät-arviointi

6. lk väliarviointi

Kevät-arviointi

Olen luotettava puheissani ja toimissani.

Käyttäydyn asiallisesti koulua edustaessani

Haluan olla myönteinen esimerkki muille oppilaille.

Hallitsen kauniit käytöstavat.