8.6 Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus

Äidinkielen merkitys identiteetin ja ajattelun kehittymiselle ja sosiaalisten suhteiden muodostumiselle on kaikille oppilaille yhtä suuri. Omien etnisten lähtökohtien tunteminen ja arvostaminen tukee koko persoonallisuuden ehyttä kasvua. Oman äidinkielen monipuolinen osaaminen on toimivan kaksikielisyyden edellytys. Oulun kaupungissa oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään kaikille maahanmuuttajaoppilaille, mikäli saman kieliryhmän oppilaita on riittävästi.

Silloin kun laaditaan eri kielten opetussuunnitelmia, lähtökohtana on kunkin kielen ominaislaatu, rakenne, kirjakielen kehitystilanne ja koko kulttuuritausta. Lapsen äidinkielen taidot vaihtelevat omakielisessä ympäristössä vietetyn ajan pituuden ja intensiivisyyden mukaan. Tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä määriteltäessä otetaan huomioon oppilaan ikä, kielellinen kehitys, aikaisempi opetus sekä opiskelutottumukset. Opetus ei etene luokka-asteittain, vaan tasoittain. Samalla tasolla voi opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, etteivät ryhmät ole liian heterogeenisiä ja opettajalla on riittävästi aikaa kullekin lapselle. Erityisen tärkeää on löytää mahdollisimman nopeasti erityistukea tarvitsevat oppilaat ja käynnistää tukitoimet varhain ja tehokkaasti. Oppilaalle pitäisi laatia oppimissuunnitelma.

Oppimisympäristön suunnittelussa ja opetusmateriaalin valinnassa tulisi ottaa huomioon se, että oman äidinkielen opetus on aina samalla tukea oppilaan ja hänen perheensä kulttuuri-identiteetille. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Esimerkiksi voidaan miettiä luokka-asteittain sopivia kotimaisia lasten ja nuorten kirjoja. Tämä tukee sitä, että lapsen kieli kehittyy lapsen muun kehityksen mukana, eikä jää "lapsuuden kieleksi".

Koska keskeisenä tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, on tärkeää, että oman äidinkielen opettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja tekevät yhteistyötä oppituntien sisältöjä suunnitellessaan. Näin edistetään opiskeltavien asioiden todellista ymmärtämistä, ja lapsi oppii vähitellen tiedostamaan oman äidinkielensä ja suomen kielen yhtäläisyyksiä ja eroja.

Keskeiset tavoitteet

Oman äidinkielen oppitunneilla oppilas

• oppii arvostamaan omaa etnistä ja kulttuurista taustaansa niin, että hänestä
• kasvaa myös suomalaisen yhteiskunnan täysivaltainen jäsen
• kehittää nimenomaan omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia kommunikointitaitoja
• oppii käyttämään äidinkieltään rohkeasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa
• kuuntelee erilaista puhetta ja tekstejä (kerrottuja tai kirjoitettuja tarinoita, tietoa)
• varmentaa äidinkielensä äänteitä ja intonaatiota
• tunnistaa oman äidinkielensä kirjainmuodot ja oppii luku- ja kirjoitussuunnan
• syventää peruslukutaitoa ymmärtäväksi lukemiseksi
• laajentaa sanavarastoaan aktiivisesti
• harjoittelee kirjoittamista
• oppii ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen
• oppii tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa.

Keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot Puhuminen ja kuunteleminen	arkipäivän puhekieli: fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen, asioiden hoitaminen keskustelut: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista kertominen, mielipiteiden ja kysymysten esittäminen esiintyminen erilaisissa tilanteissa kerrotun ja luetun keskittyvä ja eläytyvä kuunteleminen
Lukeminen ja kirjoittaminen	Keskeiset sisällöt noudattavat mahdollisuuksien mukaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä ja tukevat suomi toisena kielenä -opetusta. Tärkeätä on kuitenkin ottaa huomioon oman äidinkielen erityispiirteet (esim. kirjainmuotojen opetteluun käytettävä aika vaihtelee; äidinkielisten kirjoitettujen tekstien saatavuus on erilainen).
Kirjallisuus/kerrottu tarina- ja tietoperinne	Keskeiset sisällöt noudattavat suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä siten, että kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon.

Arvioinnissa otetaan huomioon se kuinka kauan oppilas on viettänyt aikaa omakielisessä ympäristössä ja kuinka paljon hän on saanut oman äidinkielen opetusta. Arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Sen lähtökohtana ovat nimenomaan oppilaskohtaiset tavoitteet. Arviointi on sanallista.

Oppilas saa erillisen todistuksen oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu kunkin kielen osalta määritettyihin hyvän osaamisen kriteereihin, jotka perustuvat yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvauksiin.